Punertuvat puolukat ja ruusukvittenit

Eilen ei satanut yhtään, joten pitkästä aikaa pääsi leikkaamaan nurmikon ja havainnoimaan puutarhaa muutoinkin. Kun ruohonleikkuri on keräävää mallia, niin häipyivät samalla jo puusta pudonneet lehdetkin muistuttamasta saapuvasta syksystä.

Moni on oppinut, että lehdet muuttavat väriään syksyllä, koska lehtivihreä hajoaa ja lehtien sisältämät keltaiset ja punaiset väriaineet tulevat näkyviin. Näin syksyn väriloisto olisi siis vain oheisilmiö. Joidenkin tutkijoiden mielestä syysvärit, eritoten punaiset antosyaanipigmentit, suojaavat liialta valolta. Etenkin kylminä ja kirkkaina päivinä lehtiin voi muodostua runsaasti antosyaaneja. Valosuojaa tarvitsee prosessi, jossa lehti pilkkoo lehtivihreän ja ottaa talteen sen sisältämät yhdisteet, kuten typen. Liika valo häiritsee ravinteiden säilöön panoa.Syksyn puna kehittyi ehkä myös varoitukseksi. Väreillä kasvi uhoaa kasvinsyöjille elinvoimastaan ja kyvystään tuottaa puolustusaineita: turha tulla tänne munimaan tai ruokailemaan! Punertumista aiheuttavat antosyaanit esiintyvätkin yhdessä syönniltä suojaavien aineiden kanssa.

                    Niin tai näin punertuvan villiviini on koristeellisempi kuin kesällä vihreänä.

         
                                                                 Samoin viiniköynnös

      Puutarhassamme kasvaa luonnonvaraisena puolukkaa ja marjat alkavat jo olemaan punaisia.

 

Ruusukvittenit työntävät jälleen melko runsaasti hedelmiä

                                                            osa on punertavia

 

Ruusukvittenin hyötytapoja:

 

• Kypsät kirkkaan keltaiset ruusukvittenit muistuttavat pieniä kuhmuraisia sitruunoita. Ne sisältävät runsaasti pektiiniä, joten niistä voi valmistaa helposti raikkaan kirpeää marmeladia:

 

                                                               20 kpl ruusukvittenejä

                                                                3 dl sokeria

                                                                1 dl vettä

                                                                1 kpl vaniljatanko

 

Leikkaa ruusukvittenit neljään osaan ja poista siemenet. Kaada hedelmät kattilaan ja mittaa joukkoon sokeri, vesi ja vaniljatanko. Keitä hiljalleen, kunnes ruusukvittenit soseutuvat eli noin 15 minuuttia.
Soseuta seos sosemyllyllä tai puserra siivilän lävitse. Säilö ruusukvittenimarmeladi kuumennettuihin puhtaisiin purkkeihin ja säilytä kylmässä.

 

 

•Ruusukvitteneistä saa ihanaa sitruunaista tuoksua keittiöön parilla kolmella kypsyvällä hedelmällä lautasella.

 

Huomenna se syksy alkaa ....

Perjantain asu

Eilen asuksi valikoitui harmaata ja mustaa kuten aamuinen taivaskin oli. Aiemmin jo esittelin joitain harmaita hankintojani, niistä oli käytössä vain tuo huivi eli kovin harmaaksi on muuttunut tämän hetkinen makuni.

 

Tuo hame/tunika on kuin entisajan alushameet, nyt vain se jätetään näkyviin.

 

Jakku sama kuin taannoin punaisten housujen kanssa.

Mukavaa venetsialaisiltaa kaikille, jotka tänään juhlivat! Meillä ei juhlita, koska meneillään on remontointia ja koko talo sekaisin.

Lämpötilasta väriä vaihtavat kynnet

Eilen oli kynsien huoltopäivä ja nytpä olikin tarjolla ainakin minulle uutuutena geelilakkaa, joka vaihtaa väriä käsien lämpötilan mukaan, joten tottakai halusin sitä. Värejä olisi ollut tarjolla kolme; valkoinen-vaaleanpunainen, musta-lilapinkki ja kolmatta en enää muista :(
Valitsin tuon musta-lilapinkki vaihtoehdon. Kaikki kynnet laitettiin ensin sillä ja sitten viiteen kynteen lisäksi hopeafolio krakeloituneena päälle, eli niitä tuo väri vain pilkottaa raoista.

                                                       Kylmissä käsissä näyttää siis tältä

 

 

Kun kädet ovat lämpenemässä, niin vaihtuminen alkaa kynnen tyvestä

                                     Lämpimissä käsissä väri on sitten vaaleimmillaan pinkkiä

 

 Nämä värivaihdokset kuviin demonstroin pitämällä käsiä vuoroin lämpimässä ja kylmässä vedessä.    Kaikkea tarpeetonta, mutta hauskaa sitä keksitäänkin :)

Harmaata ja harmaa

Tänään on ollut tosi harmaa päivä. Harmaa on hämärän, usvan, epävarmuuden väri. Harmaalla on myös arvoituksellinen luonne. Harmaalla voidaan viitata myös tapahtumattomuuteen, tylsyyteen. Kuitenkin olen tehnyt joitakin hankitoja syksyyn ja nimeomaan harmaana. Kun harmaaseen assosioituu myös innottomuus, mielenkiinnottomuus ja mitäänsanomattomuus, niin kuvastaakohan se tämän hetkistä minäkuvaani? Niin tai näin yläreunassa vilaus neuletta ja pitsiä olevasta huivista, alareunan pitsi on tunikan helmaa ja päällä kirjekuorilaukku sekä tänään noudetut lukulasit.

 

Miellyin näihin kehyksiin (Nissen), koska kuvio ei ole symmetrinen.

                                                            Kuvio jatkuu myös aisaan.

                                      Tässä laukussa ( eBay) nuo erilaiset pinnat luovat mielenkiinnon.

                                         Harmaat avokkaat ( Zalando) ostin jo heinäkuussa.

 Harmaassahan ei ole mitään vikaa, mutta arjen harmaus on käsitteenä tehty negatiiviseksi. Näihin harmauksiin todennäköisesti yhdistän jotain vahvaa väriä .... tai sitten olen vain harmaa hiirulainen :)

Punahousut

Ainakin Lappeenrannan ratsuväen eli rakuunoiden vaatetukseen kuuluivat aikoinaan luurankotakit ja punahousut. Tämän päiväiseen asuuni ei tuo luurankotakki kuulu ja housujenkin malli toisenlainen vaikka punaiset ovatkin. Nämä punaiset housut ovat jääneet vähälle käytölle jostain syystä.
Kaula on koruton koska puseron yläosa on kuviollista pitsisamettia. Punainen kello ei oikein erotu vasemmassa ranteessani.

                             Luurankotakin korvasi aina yhtä uskollinen ohut nahkajakku.

                                                                          Ja takaa....

Punainen ruusukuvioinen sateenvarjo unohtui kuvata. Vaikka liikun autolla, niin mukana on aina varmuudeksi myös sateenvarjo, kun aina ei voi parkkeerata oven eteen :)

Keltaista - pirteää vai räikeää?

Keltaista ei juurikaan katukuvassa vaatetuksessa näy. Ja se tuskin on kovinkaan monen suosikkiväri. Itselläni on ennenkin ollut keltaisia vaatteita, muttei muistaakseni koskaan keltaisia saapikkaita, avokkaat kylläkin. Nyt sellaiset tilasin syksyä piristämään. Tällä kertaa yhdistin ne mustaan nahkaminiin ja hieman tummemman sävyiseen keltaiseen puseroon.

                                                            Laukkukin löytyy keltaisena.

                                                                  Pirteää vai räikeää?

Keskiaikaista

Menneenä viikonloppuna Hämeenlinnassa vietettiin keskiaikaisia markkinoita, joihin osallistuin sekä lauantaina että sunnuntaina. Koko Linnanpuiston alue oli varattu tapahtumalle, niin myyjille kuin esiintyjille ja erilaisille ohjelmille unohtamatta lapsia, joille oli varattu oma alueensa, jossa sai miekkailla, keppihevosratsastaa tai kokeilla karusellia, jossa istuinpaikkoina oli rottinkikorit.

                                                            Erilaisia soittajia oli

 

Jopa viikatteesta saatiin ääntä

 

 

Ja rytmikäs musiikki sai katselijat tanssiinkin

Koirankarvoista kehrättiiin lankaa sekä heillä oli myynnissä siitä tehtyjä villapaitoja ja shaaleja. Koirankarva on kuulemma lämpimämpää kuin lampaanvilla.

                                                     Tässä muurattiin jotain vuolukivistä

                                       Värjättyjä lankoja oli runsaasti tarjolla eri kojuissa

 

Tämä ritari jaksoi seistä kuvattavana vaikka tuon asustuksen sisällä mahtoi olla kuuma

 

Tulevaisuutensakin olisi saanut selville, jos olisi rohjennut sen kuulla

Ja jos oikein huonosti kävi, niin päänsäkin saattoi markkinahumussa menettää miekan sivalluksella

Toki markkinoilta herkkujakin myytiin vaikkeivät 'metrilakukauppiaat' alueelle päässeetkään.

 

Markkinaväelle oli tarjolla monenmoista ruokaa keskiajan hengessä; riistamakkaroita ja kokonaisena grillattua sikaa.

 

 

Kohokohtahan olivat nuo turnajaisnäytökset, jotka Rohan tallit esittivät.

 

Tämä henkilö oli kai liian kauan kiertänyt markkinoita

Lauantaina pukunani oli jo viime vuodelta tuttu 'linnanrouva'-puku. Koska hame on kaksikerroksinen ja samettia sekä nuo olkapäällä roikkuvat ketunhännätlin lämmittivät, niin minulla ol melkoisen kuuma.

Sunnuntaina pukuni oli vaatimattomampi. Vaikka tässäkin aluspuku sekä tuo päälihame, niin langas vilpoisempaa. Vyöllä vain yksi musta kaninnahka (oikealla) sekä tarpeelliset kukkaro, juomasarvi ja laukku (jossa saattoi ei niin keskiaikaisen puhekimen pitää) Kaikki kuvat on siis otetttu iPhonella.

 

 Kiva, että aikuisillekin tällaisia naamiashuveja :) Ja ensi vuonna jälleen haluan näille markkinoille osallistua!

kukkavihko ja pensaita

Kuluneella viikolla oli kummitätini siunaustilaisuus Turussa. Hän menehtyi haimasyöpään eli loppu taudin toteamisesta tuli nopeasti. Kukkavihon tilasin maariankelloista ja krysanteemeista. Olisin halunnut värillisiä liljoja, mutta silloin tilaus olisi pitänyt tehdä jo viikkoa aiemmin.

 

Muistotilaisuuden jälkeen ajoin Raision Plantageniin ja sieltä ostin muutaman pensaan pihaamme. Etualalle muutaman matalakasvuisen pikkuhavun. Kaksi korkeinta takana oikealla ovat viikko sitten istutetut Haaga-rhodot, joiden pitäisi kestää aina V-kasvuvyöhykkeelläkin. ( Kolmas uusi Haaga tuli muualle pihaamme) Vasemmassa yläkulmassa näkyy osa köynnöshortensiaa, joka on jo useamman vuoden menestynyt tuossa paikallaan paviljongin nurkkapylvästä vasten kasvaen.

Japaninkellovaiveron, joka on matala ikivihreä pensas, jolla on pallomainen kasvutapa. Nuoret lehdet ovat punaiset myöhemmin muuttuvat kastanjaruskeiksi. Aikaisin keväällä kukkii valkoisin kukkatertuin. Toivottavasti pysyy hengissä, sillä kasvuvyöhykkeeksi suositellaan I:stä tai muutoin suotuista kasvupaikkaa.

 

Sitten otin kaksi sorvarinpensasta. Sorvarinpensas on talvivihanta, tiivis pensas. Ja nämäkin on suojattava talveksi.

 

Näistä pensaista tulen muistamaan surullisen päivän, mutta toivon voivani iloita niiden kasvusta ja menestymisestä hoidossani.

Villasukat

Vaikka olen pienestä pitäen neulonut ja virkannut, niin tähän asti en ole osannut villasukkaa tehdä. Muutaman kerran olen yrittänyt, mutta jostain syystä niistä on aina tullut ihan muodottomia. Nyt päätin, että se ei voi niin vaikeaa olla ja väkersin Novitan 7-veljestä 'Viidakko'-langasta sukat sekä itselleni että miehelleni. Aika hauskasti langasta itsestään tuli nuo raidat ja melkein samoihin kohtiinkin jopa.

 

Eilen sitten TV:tä katsellessamme otin jaloistamme kuvan. Kuva hämää, emme yleensä makoile sohvalla näin vierekkäin :-)

 

Laitetaanpa jatkoksi pitkästä aikaa yksi asukuvakin viime viikolta.